Markkinoijat pyrkivät nykyään tunkeutumaan mainoksillaan alati lähemmäs ihmisten vapaa-ajan viettoharrastuksia. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii Facebook, jossa yritykset luovat erilaisia tapahtumia ja sivustoja kutsuen käyttäjiä osallistumaan tai tykkäämään niistä. Toinen esimerkki löytyy blogimaailmasta.
Ihmiset ovat pitäneet nettipäiväkirjoja jo vuosia, mutta vasta lähiaikoina julkisten blogien suosio on räjähtänyt. Blogeja löytyy niin rakentamisen, ruuan, askartelun, kosmetiikan, muodin, sisustuksen kuin urheilunkin saralta. Jotkut blogit ovat saavuttaneet suuren suosion, ja lukijoita löytyy monia tuhansia päivittäin. Tilastokeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan jopa yli puolet 16–29-vuotiaista lukee blogeja ja puolestaan kymmenesosa kirjoittaa oma blogia. Blogeista avautuu siis melkoisen hyvä markkinointikanava nuorille aikuisille.
Blogi on sekä sen kirjoittajalle että yritysmaailmalle keino tienata rahaa. Aiemmin bloggaajia saatettiin jopa käyttää häikäilemättömästi hyväksi tarjoamalla naurettavan pientä korvausta yritykselle suuresta markkinoinnista. Nykyään keskustelu blogimaailman mainonnasta on kuitenkin kiivasta niin kirjoittajien kuin lukijoiden puolesta, ja bloggaavat osaavat varmasti jo tiedostaa mainostustilan arvon. Tämä markkinarako ei ole jäänyt yrityksiltäkään huomaamatta: Indiedays on muotiin, tyyliin ja kauneuteen keskittyvä portaali, johon on koottu 19 Suomen suosituinta muoti- ja lifestyleblogia. Indiedays myy yrityksille mainos- ja kampanjatilaa blogeihin ja bloggaajat saavat rahallista korvausta sisällöntuottamisesta. Indiedays kilpailee pitkälti samojen mainostajien huomiosta kuin esimerkiksi naistenlehdet.
Luontevinta ja onnistuneinta yrityksen ja bloggaajan yhteistyö on silloin, kun yrityksen imago ja tuotteet sopivat todella hyvin blogin linjaan ja tyyliin. Ei ole kovin vakuuttavaa, jos esimerkiksi 15-vuotias muotibloggaaja mainostaa lastenvaatenettikauppaa. Indiedays on mielestäni onnistunut haalimaan luontevia yhteistyökumppaneita, sillä portaalin blogeissa näkyvät mainokset tukevat kirjoittajien tyyliä ja elämäntapaa osuvasti.
Yritykset tarjoavat monesti bloggaajille ilmaisen tuotteen sitä vastaan, että tuotteesta kirjoitetaan blogissa. Piilomainonta on kiellettyä Suomen laissa, joten blogienkin pitäjien tulisi kertoa, jos he ovat saaneet jonkin tuotteen/palvelun bloginsa kautta. Suurin osa mainonnasta on kuitenkin varmaan tiedostamatonta mainontaa jopa blogin ylläpitäjälle. Muotiblogin pitäjä ei tule välttämättä ajatelleeksi, että kertoessaan uuden, hienon mekkonsa ostopaikan ja mahdollisesti hinnankin, että kyseessä on mainos. Leivontablogin kirjoittaja mainitsee reseptissään käyttäneensä ”1½ dl Valion ruokakermaa”, ja matkailublogissa kerrotaan uudesta sushipaikasta, jonka ruoka oli todella maistuvaa. Yritykset saavat näin ilmaista mainostusta, josta heillä ei välttämättä ole tietoakaan. Blogeissa ihmisillä toisaalta on sananvapaus, joten monet tuotteet ja yritykset saavat myös haukkuja. Näin sen minusta kuuluukin mennä. Blogien sivubannereissa vilkkuvat mainokset kiinnittävät todella harvoin huomioni, tekstien sisällön taas luen useimmiten. Monet kuulevat mieluusti jonkun toisen ihmisen käyttökokemuksia tuotteesta, koska ajattelevat niiden olevan realistisempia ja luotettavampia kuin alkuperäinen mainos. Näin ollen lukijat hyötyvät blogien lukemisesta saamalla tietoa itseä kiinnostavista ja mahdollisesti tarpeellisistakin tuotteista.
Niin kuin muun netissä olevan sisällön, on blogien lukemisessakin avainsanana medialukutaito. Ihmiset voivat, ja saavat, kirjoittaa aivan mistä tahansa asiasta ja hehkuttaa tai haukkua ”sen uuden iPadin” puolesta niin paljon kuin haluavat. Tärkeintä lukijalle on kuitenkin muodostaa itse oma mielipiteensä, ja taito lukea rivien välistä.
