Hyvä tiedotehan vastaa kysymyksiin kuka, mitä, missä, milloin, miksi ja millaisin seurauksin. Omasta aiheesta ja eettisestä kuluttamisesta kertovien tiedotteiden teko nosti jälleen kerran esiin otsikon tärkeyden. Pliisu otsikko joka ei houkuttele tai ohjaa lukijaa odottamaan jotakin enemmän, jää helposti toimituksissa lukematta kaiken informaatiotulvan keskellä. Aikamoinen harmi, jos itse asia on jutun arvoinen ja tiedote muuten hyvä ja selkeä. Otsikko on siis kriittisin kohta tiedotteessa muutamien ensimmäisten leipäteksti –rivien kera! Kuinka herätät lukijan mielenkiinnon noin kolmella sanalla ja tuot samalla oleellisen sisällön aiheesta esiin? Itse tiivistän vastaantulevat kommellukset hupimielessä Ilta-Sanomien -tyyppiseen raflaavaan, huomiota herättävään otsikointiin. ”Viestintäpäällikkö katosi Espoon metsään”, kun fiinissä kaupunkiasussa tietokonesalkku kädessäni löysin itseni harhailemasta puolimetrisessä hangessa keskellä metsää autioiden kesämökkien ympäröimänä. Seminaarikohteeni sijaitsi järven toisella puolella.
Viestintäsuunnitelma on oleellinen osa etukäteen harkittua ja suunniteltua viestintää, mistä tahansa tapahtumasta tai aiheesta. Se luo kaikessa yksinkertaisuudessaan selkärangan viestinnälle. Vastattuaan sen kysymyksiin ei oleellisten asioiden pitäisi unohtua tai tulla mieleen viime hetkellä.
Omaa toimintaa on myös helppo parantaa seuraavalla kerralla, kun viestintää on seurattu ja arvioitu.
Case-esimerkkinä käsittelimme mm. Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen –ohjelmaa l. ikääntyneiden terveysliikuntaa, jonka viestinnän pitää saavuttaa niin kuntapäättäjät kuin iäkkäät, heitä hoitavat lääkärit ja kotihoidon työntekijät kuin myös iäkkäiden omaiset. Jokainen ryhmä tarvitsee siis oman viestin, joka puhuttelee juuri tämän ryhmän edustajaa.
HUOM! Hankkeiden viestintäsuunnitelman runkona voi käyttää pohjaa, jonka olen tehnyt Espoon kaupungin hankkeille. Tätä en muistanut jakaa tunneilla!
Meitä jokaista koskevaa sananvapautta ja toimittajia koskevia journalistin ohjeita tarkastelimme niin toimittajan kuin haastateltavankin näkökulmasta. Haastateltavalla on oikeus tarkistaa omat sanansa (painettavat lehdet), mutta jutun tyyliin tai muiden haastateltavien sanomisiin, hän ei voi puuttua.