Kurssipalautepäivä

Tänään on kurssin viimeinen päivä ja aika antaa kurssipalautetta. Alunperin oli tarkoitus toteuttaa tämä päivä IRL, mutta erinäisten sattumusten vuoksi päädyin verkkopalautteeseen. Ehkä vaihtoehto on kaikille parempi. Tällä kurssilla on ollut huippuhetkiä ja hieman matalampia vaiheita, mutta omasta mielestäni kokonaisuus on ollut varsin hyvä.

Keskiviikkonna oli myös etäpäivä ja annoin tehtävän. Äsken kävin tarkistamassa tuloksia ja 27 opiskelijasta vain yksi oli palauttanut tehtävän ohjeiden mukaisesti. Nämä ovat ehkä niitä matalia hetkiä ja miettii oliko vika kysymyksen muotoilussa vai onko kyse jostain muusta. No, iso plussa kuitenkin hänelle kuka suoriutui ainoana tehtävästä.

Viestinnänsuunnittelu ja maineen hallinta

Malttinsa menettäminen ei ole koskaan  hyvä aloitus, jos pitäisi puhua maineen hallinnasta. Ensi vuonna jaan opiskelijoille kurssin alussa monisteen, jossa kerron kielletyt fraasit ja näihin kuuluu: “onks pakko?” No niin ja ei enempää tästä asiasta.

Vinkiksi kaikille – hauskoja ja innostavia vanhoja mainoksia löytyy seuraavasta osoitteesta

http://kavelylla.vuodatus.net/blog/category/Vanhat+mainokset

Kannattaa käydä vilkaisemassa!

Päivän aiheena oli siis viestinnän suunnittelu ja maineen hallinta. Nämä asiat liittyvät melko läheisesti yhteen. Jos viestintä ei ole etupainotteista ja suunniteltua, niin mainekin voi olla pian vaarassa. Kävimme tunnilla läpi eri yhteisöjen viestintäsuunnitelmia ja kuulostivat samasta muotista tehdyiltä. Toisaalta tiedottaja voi olla tyytyväinen tuotokseensa, jos se muistuttaa muiden vastaavia. Ei ainakaan erotu muista ja voi olla varma, että noudattaa yleistä linjaa! Mutta jos kaikilla on sama suunnitelma, niin strategista etua on vaikea löytää. Samalle huipulle ei mahdu kuin yksi. Viestintäsuunnitelman on tarkoitus täyttää määritellä vähimmäistaso ja ilmeisesti se monille riittää. Kukaan ei uskalla olla luova ja keksiä mitään uutta.

Maineen hallintaa lähestyimme personoinnin kautta ja käytimme yrityksen huonon maineen analogiana ihmisen huonoa mainetta. Huono maine on helppo saada ja siitä on vaikea päästä eroon. Maine muodostuu useiden tekijöiden vaikutuksesta, mutta mikä tärkeintä siihen voi vaikuttaa. Maineeseen vaikuttavia tekijöitä ovat tunne, määritelty visio, yrityksen johdon toiminta, menestys, ympäristö, yhteiskuntavastuu ja tulokset.  Huonostakin maineesta pääsee eroon, mutta se vaatii työtä.

Tiedotteen kirjoittamista

Hyvä tiedotehan vastaa kysymyksiin kuka, mitä, missä, milloin, miksi ja millaisin seurauksin. Omasta aiheesta ja eettisestä kuluttamisesta kertovien tiedotteiden teko nosti jälleen kerran esiin otsikon tärkeyden. Pliisu otsikko joka ei houkuttele tai ohjaa lukijaa odottamaan jotakin  enemmän, jää helposti toimituksissa lukematta kaiken informaatiotulvan keskellä. Aikamoinen harmi, jos itse asia on jutun arvoinen ja tiedote muuten hyvä ja selkeä. Otsikko on siis kriittisin kohta tiedotteessa muutamien ensimmäisten leipäteksti –rivien kera! Kuinka herätät lukijan mielenkiinnon noin kolmella sanalla ja tuot samalla oleellisen sisällön aiheesta esiin? Itse tiivistän vastaantulevat kommellukset hupimielessä Ilta-Sanomien  -tyyppiseen raflaavaan, huomiota herättävään otsikointiin. ”Viestintäpäällikkö katosi Espoon metsään”, kun fiinissä kaupunkiasussa tietokonesalkku kädessäni löysin itseni harhailemasta puolimetrisessä hangessa keskellä metsää autioiden kesämökkien ympäröimänä. Seminaarikohteeni sijaitsi järven toisella puolella.

 

Viestintäsuunnitelma on oleellinen osa etukäteen harkittua ja suunniteltua viestintää, mistä tahansa tapahtumasta tai aiheesta. Se luo kaikessa yksinkertaisuudessaan selkärangan viestinnälle. Vastattuaan sen kysymyksiin ei oleellisten asioiden pitäisi unohtua tai tulla mieleen viime hetkellä.

Omaa toimintaa on myös helppo parantaa seuraavalla kerralla, kun viestintää on seurattu ja arvioitu.  

Case-esimerkkinä käsittelimme mm. Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen –ohjelmaa l. ikääntyneiden terveysliikuntaa, jonka viestinnän pitää saavuttaa niin kuntapäättäjät kuin iäkkäät, heitä hoitavat lääkärit ja kotihoidon työntekijät kuin myös iäkkäiden omaiset. Jokainen ryhmä tarvitsee siis oman viestin, joka puhuttelee juuri tämän ryhmän edustajaa.

 

HUOM! Hankkeiden viestintäsuunnitelman runkona voi käyttää pohjaa, jonka olen tehnyt Espoon kaupungin hankkeille. Tätä en muistanut jakaa tunneilla!

 

Meitä jokaista koskevaa sananvapautta ja toimittajia koskevia journalistin ohjeita tarkastelimme niin toimittajan kuin haastateltavankin näkökulmasta. Haastateltavalla on oikeus tarkistaa omat sanansa (painettavat lehdet), mutta jutun tyyliin tai muiden haastateltavien sanomisiin, hän ei voi puuttua.

 

 

 

 

 

Julkishallinnon tiedottamista

Julkishallinnon viestinnän tehostamiseen ja tavoitteelliseen toteuttamiseen on kiinnitetty huomiota vuodesta 2000 alkaen. Viestinnän tulee palvella kansalaisen tiedontarvetta selkeästi, oikea-aikaisesti ja nopeasti. Kriisiviestintä on saanut paljon huomiota mediassa ja viranomaisten keskuudessa, kun erilaiset suuret onnettomuudet ovat kohdanneet kansalaisia. Milloin valtionhallinto on ollut liian hidas ja vaikuttanut ”kylmältä” (tsunami) tai milloin kunnan viestintä ei ole yksinkertaisesti tavoittanut riittävän kattavasti eri viestintäkanavien kautta kunnan asukkaita (Nokian vesikriisi). Milloin taas viranomaisten tiedottaminen on ontunut: kun Jokelan ja Kauhajoen kriiseissä päätettiin, että tiedotetaan vasta sitten, kun on saatu kokonaiskuva tilanteesta, johti päätös siihen, että kaoottisessa tilanteessa tiedotuskenttä ei ollut kenenkään hallinnassa onnettomuuksien alkuvaiheessa.

Sisäistä ja ulkoista viestintää

Lyhykäisyydessään päivän ohjelman voi tiivistää muutamaan lauseeseen. Sisäinen viestintä kohdistuu omalle väelle ja keskeisenä tehtävänä on kertoa muutoksista. Ulkoinen viestintä kohdistuu medialle ja sidosryhmille. Tiedottajan rooli vaihtelee luovasta tekstityöläisestä luotettavaksi keskustelijaksi. Viestit täytyy muotoilla sopivaksi eri kohderyhmille. Tärkeää on oikea ajoitus ja todenmukaisuus.

Kulttuurituottaja ja tiedottaja, tiedotustilaisuudet

Päivän keskeisenä aiheena oli kulttuurituottaja ja tiedottaja sekä tiedotustilaisuudet.

Tiedottamista

Liikutus oli lähellä, kun maanantaina astuin auditorioon ja opiskelijat lauloivat onnittelulaulun. Facebookin ansiota, kun vanhenemisen juhlapäivä oli vuotanut julkisuuteen. Nyt kaikki tietävät kuinka vanha olen tai kuinka hyvin säilynyt tai kuinka nuukahtanut ikäisekseni. Kun ajattelen itseäni parikymppisenä, niin tämän ikäinen oli silloin armoton ikäloppu ja niinhän minä olenkin. Jonkun tutkimuksen mukaan 43 on kaikkein masentavin ikä – elämäntarkoituskin taitoi “Linnunradan liftarissa” olla 42 eli sekin merkkipaalu on nyt takana. Toisaalta voin aina ajatella, että tästä eteenpäin kaikki on  matkaa kohti parempaa,  jos tähän astinen elämäni on ollut jatkuvaa alamäkeä kohti neljääkolmea. Synteesi on siis, että parempaa on tulossa. Itsesuggestiolla on uskomaton voima oman mielialan nostamisessa. Appiukko totesi, että on toi nyt parempi kuin herra 44. Fortyfour kuulostaakin enemmän tien numerolta tai Viking-lottopallolta, niin tai Keno-pallolta. Onneksi olen 43, enkä mikään kenoilija.

Asiaan! Puhuimme tänään siis tiedottamisesta. Pohjimmiltaan tiedottaminen on touhuilua median kanssa. Pitää olla jotain asiaa, josta haluaa kertoa jollekin. Oikea tieto, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa! Perussääntö tiedottamisessa on, että puhu asioista etukäteen, koska silloin voit vielä vaikuttaa niihin. Tiedottaminen on taitolaji ja harjoittelemalla pärjää. Tosin harjoittelua ei kannata tehdä julkisuudessa.  Suunnittelemalla ja valmistautumalla onnistuu aina paremmin kuin jättämällä asiat sattuman varaan. Mediaa ei voi määräillä ellei ole Erkko ja silloinkin kannattaa ehkä kokeilla suostuttelua ennemmin. Eräs Alma yritti komentelua ja käyttää isännän ääntä ja heti sai näpeilleen. Hienoviritteistä manipulointia  kannattaa aina kokeilla – sitä kutsutaan profiloinniksi. Ole vakuuttava, mutta älä ole tyrkky. Puhu totta! Toista, mutta älä jankuta! Tarjoile medialle makupaloja, mutta älä ylensyötä sitä!

Viimeinen suunnitelman kirjoituspäivä

Tänään oli markkinointisuunnitelmaprojektin viimeinen yhteinen työskentelypäivä. Suunnitelmat etenivät ja paperille saatiin valmista tekstiä. Väkeä oli hyvin paikalla  aluksi ja ryhmät tekivät ahkerasti töitä…jonkun aikaa.  Suurimpana vaikeutena tuntui olevan ratkaisujen löytäminen markkinointiongelmiin. Toisaalta piti ymmärtää yritysten ongelmat markkinoinnissa ja toisaalta keksiä ratkaisuja ongelmiin. Monissa suunnitelmissa oli myös tehty melko kevyitä väitteitä ilman perusteluja. Yrityskuvaukset olivat kuitenkin onnistuneet  hyvin ja samoin toimintaympäristön kuvaukset, mutta itse toimenpiteiden suunnittelu oli selvästi hankalaa. Ulkopuolisena on tietysti vaikea laatia suunnitelmia käytäntöön viedyistä  toimenpiteistä. Tämä on kuitenkin harjoitus, eikä kenestäkään mestaria hetkessä tule. Kaikki näkemäni suunnitelmat olivat kuitenkin hyvässä vaiheessa, vaikka vielä tehtävääkin jäi.

Aamupäivällä annoin ohjeeksi, että työskentelemme yhtäjaksoisesti kahtakymmentä vaille kahteen ja sitten kokoonnumme yhteen keskustelemaan lopuksi. En tiedä mikä meni ohjeissa pieleen, kun perjantai-iltapäivällä istuskelin yhden ryhmän kanssa tyhjässä luokassa. Sanoinko asian epäselvästi vai mistä johtui tämä ilmeinen väärinkäsitys? Mitä siis opin tästä päivästä:

1. Älä koskaan lupaa aikaisempaa kotiinlähtöä, koska kuitenkin suurin osa  opiskelijoista lähtee vielä aikaisemmin!

2. Älä koskaan laske rimaa alemmaksi, koska joku yrittää alittaa senkin!

Aamupäivällä kävimme mielenkiintoisen keskustelun tehtävien pakollisuudesta. Onko pakko? Jos sanon, että on pakko, niin aina löytyy muutama, jolla on joku muu vielä suurempi pakko. Itseasiassa nämä koulupakot taitavat olla pienimpiä pakkoja opiskelijoiden elämässä.

Suunnitelman kirjoittamista

Aloitin kuuntelemaan mielenkiintoista kirjaa autossa – Petri Tammisen, Enon opetukset. Kirjan pituus on vain 3 CD:tä, joten parin työmatkan aikana on tämä Finlandia-ehdokkuuden saavuttanut teos läpi kahlattu. 3 CD:tä on kuitekin niin paljon, että yhden ihmisen elämä ehditään siinä feferoida. Kirja kuulosti hyvältä. Totuuksia elämästä, joihin oli helppo yhtyä tai ainakin hymistellä ymmärtävästi mukana. Kirjojen kuuntelu autossa on juuri sopivan rentouttavaa puuhaa, jottei adrenaliinit nouse liian korkealle, kun sompailee 8-tiellä kaikkien törttöjen keskellä.

Tämän päivän ohjelmaan kuului siis markkinointisuunnitelman kirjoittamista eli jatkoimme siitä mihin viimeksi jäimme.  Kertasimme maanantain asioita ja tarkensimme suunnitelman rakennetta. Tärkeintä on, että suunnitelma palvelee käyttötarkoitusta. Jos teemme suunnitelman vain itsellemme, niin silloin kelpaa luettelo asioista, joita olemme ajatelleet tehdä. Mukaan voi liittää aikataulun ja budjetinkin, mikäli on jotain budjetoitavaa.

Silloin, jos haluamme haluamme esitellä ajatuksiamme muille, kannattaa kirjoittaa hieman perustellummin asioista, miksi teemme näitä markkinointitoimenpiteitä. Oma ajattelu, pohdiskelu ja analysointi tehdään julkiseksi suunnitelmassa. Tällainen on maailma, nämä ovat ongelmat ja näin olen ajatellut ne ratkaista.

Strategian laadinta on mielenkiintoista. Tässä vaiheessa on lupa olla luova ja ajatella “epäkonventionaalisesti”, niinkuin opettajallani yliopistolla oli tapana sanoa. Ongelmien ratkaisut vaativat aina jonkinlaista luovuutta. Tässä tapauksessa ongelma on kuinka saamme ratkaisu Fiskarsin offseasonin. Mitä markkinoinnin nämiköitä väännämme ja mihin suuntaan? Strategianlaadinnassa voimme palata ensimmäisellä tunnilla esittämääni väittämään – markkinointi on kysyntään, saatavuuteen, tuotteeseen ja hinnoitteluun liittyvien ongelmien ratkaisua.

Markkinointisuunnitelman kirjoittamista

Talviloman jälkeen maanantaina paluu töihin tuntuu aina ankealta ja motivointi vaatii voimia. Väkeä oli ihan kiitettävästi paikalla ja kaikilla tuntui olevan ihan hyvä fiilis. Päivän aloitin nimenhuudolla ja pienellä ohjeistuksella verkkokurssista. Kurssitehtäviä tehdessä riman voi asettaa todella alas ja vielä silloinkin on limboaminen mahdollista, mutta onko se järkevää oman kehittymisen kannalta. Mielestäni ei kannata tuhlata elämästään 6,5 viikkoa tällaiseen kurssiin, jos ei halua ottaa siitä kaikkea irti. Verkkokurssin tehtävät voi tehdä tunnissa ja kirjan jättää lukematta, mutta tulokset jäävät silloin laihoiksi. Vastauksia lukiessa ihmeellisesti huomaa, kuka vetää vastaukset hatusta ja kenen mielipiteet ovat kypsymisen ja opiskelun tulosta. Kysymys kuuluukin: “Millaiseksi tuottajaksi sinä haluat?” Onko ainut oikea tapa oppia käytäntö ja kuluneet kantapäät vai voiko joskus välttää muiden virheet opiskelemalla.

Päivän aiheena oli markkinointisuunnitelman tekeminen. Projekti alkoi ennen talvivapaata Fiskarssissa, jossa suoritimme kenttäosuuden ja tutustuimme yrittäjiin. Ensimmäiseksi puhuin siis markkinointisuunnitelman rakenteesta ja  näytin pari vaihtoehtoista rakennetta. Suunnitelman tehtävänä on helpottaa omaa työskentelyä ja vakuutta intressipiireet toimintamme ammattimaisuudesta.  Jokainen markkinointia tehnyt ymmärtää melko pian, mitä etuja on suunnitelmasta. Ilman suunnitelmaa meillä ei ole tavoitteita, emmekä tunne toimintaympäristöämme. Hyvästä suunnitelmasta käy ilmi ketä olemme, mitä tahdomme, mitä teemme, mitkä ovat tavoitteemme ja toiveemme, missä toimimme, mitkä ovat haasteet ja uhat, keinot miten pääsemme tavoitteeseen ja miten toteamme että olemme saavuttaneet tavoitteet.

Suunnitelman tekeminen aloitettiin kirjoittamalla kuvaus yrityksestä ja yrityksen toiminnasta – yrityskuva. Muutama ryhmä sai ensimmäisen vaiheen valmiiksi ja kuvaukset olivat melko onnistuneita. Päivän lopuksi viimeisten ahkerien kanssa kirjoitimme vielä kuvauksen toimintaympäristöstä: mitkä ovat markkinat ja niiden tulevaisuus ja keitä ovat kilpailijat vai onko heitä?